Voiko kuumemittareihin luottaa?

Olen ollut viimeiset yhdeksän päivää kuumeessa. Eilen illalla tauti alkoi vihdoin viimein helpottaa, ja tänään olo on kuin voittajalla. Olen terve ja tajuissani, josta merkiksi kävin ostamassa kolme uutta kuumemittaria. Päätin nimittäin testata, onko kuumemittarini rikki. Että olinko oikeasti kuumeessa ollenkaan.

Tähän saakka olen luottanut kuumemittariini kuin vuoreen. Jos se on näyttänyt kuumetta, olen ollut kipeä. Jos lukemat ovat olleet ok, olen mennyt mennyt töihin, kylään ja hikiliikkumaan. Digimittarini lukemassa ei ollut mitään epäselvää, ennen kuin tajusin, että kuumemittaritkin voivat pettää ja valehdella.

Oikeesti hei, kenellä aikuisella on yhdeksän päivää kuumetta! Joka päivä ajattelin, että huomenna olisin terve. Ja sitten työnsin kainalooni mittarin, joka lällätteli minulle absurdeilla lukemilla: Hähhää, olet kipeäkipeäkipeä, etkä parane ikinä!

Kysyin lääkäriltäkin, että voiko ihminen kuvitella itsensä kuumeeseen. Että jos lopettaa vaan kuumeen mittaamisen, kuoleeko kuume huomion puutteeseen. Lääkäri kohotti kulmiaan ja totesi, että keuhkoni rohisevat ja sitä on vaikea saada aikaan mielikuvituksen avulla. Sain viime viikolla antibioottikuurin mykoplasmaan, söin sen ja palasin eilen lääkärin yskimään. Minulla oli yhä kuumetta. Kerroin epäileväni, että kuumemittarini on rikki. Lääkäri kertoi epäilevänsä, että mykoplasmani tarvitsee lisää antibioottia. Hän sanoi, että ehkä minun kannattaisi ostaa uusi kuumemittari.

Tein työtä käskettyä.

Kaikki mittarini. Kolme uutta ja yksi vanha.

Apteekissa kyselin, kuten tapanani on.

Ensimmäisessä apteekissa farmaseutti oli sitä mieltä, että mittaustulokseen vaikuttaa eniten mittarin hinta. Halvalla saa vain epävarmaa ja viitteellistä lukemaa. Kysyin, että mitenkäs, kun pikkulasten vanhemmat valittavat, että kalliitkin korvakuumemittarit näyttävät mitä sattuu. Farmaseutti nro 1:n mielestä silloin vika löytyy luultavimmin mittaustavasta. Tai sitten mittari on hajalla.

Kysyin, voiko digimittari näyttää kuumetta, vaikka sitä ei olisi. Farmaseutti nro 1:n näkemys oli, että jos mittari menee rikki, se voi seota kaikilla mahdollisilla tavoilla. Pidän tästä ajatustavasta, joka noudattelee herkullisesti Murphyn lakeja. Sekoaminen kaikilla mahdollisilla tavoilla kuulostaa realistiselta.

Seuraavan apteekin farmaseutti oli kuitenkin eri mieltä. Farmaseutti nro 2:n mukaan on erittäin epätodennäköistä, että digimittari näyttäisi liikaa lämpöä. Nro 2 esitti, että digimittarien helmasyntinä pidetään 0,5-1 asteen virhettä alaspäin. Että jos digimittari näyttää vähän kuumetta, on todennäköisempää, että kuumetta on enemmän kuin vähemmän.

Kerroin farmaseutti nro 2:lle epäilystäni, että yhdeksän päivän kuumeeni on kuumemittarini keksintöä. Hän nyökkäili ymmärtäväisesti ja kertoi menettäneensä jo kauan sitten uskonsa kuumemittareihin, ne kun näyttävät mitä milloinkin ja ihan hinnasta riippumatta. Nro 2:n näkemys on, että kuumemittarin lukema on pelkkä vihje, eikä tarkalla luvulla ole oikeastaan väliä. Lukema antaa vain suuntaa sille, ovatko asiat elimistössä ok vai pitäisikö elimistöä auttaa toipumaan takaisin normitilaan.

Viime vuosina on kirjoiteltu siitä, että eri kuumemittarien mittaustulos voi poiketa huomattavastikin toisistaan. Että varmin on perinteinen kuumemittari. Perinteisellä kuumemittarilla mittausaika on minimissään neljä minuuttia, varmimman tuloksen saa kymmenen minuutin mittausajalla. Digimittarit taas piippaavat lukua ruutuun hyvinkin nopeasti, viimeistään parin minuutin sisällä. Opin jo kauan sitten, että varmimman tuloksen digimittarilla saa, kun pitää sitä kainalossa viitisen minuuttia vielä piippauksen jälkeen. Jos mittaa digimittarilla suusta tai hanurista, piippaushetken tulos on luotettava.

Suomalaiset mittaavat kuumeen tavallisesti aikuisilta kainalosta ja pikkulapsilta peräsuolesta. Amerikkalaiset ja britit ottavat kuumemittarin lukemat suusta. Ranskalaiset tykkäävät pitää mittaria pepussa, näin ainakin väitetään. Nykyisin ovat yleistyneet myös korva- ja otsakuumemittarit vähän joka kulttuurissa. Nimestään huolimatta ne eivät mittaa korvakuumetta tai otsakuumetta, vaan ainakin niiden väitetään mittaavan koko kehon lämpötilaa. Ilmeisesti paras tapa mitata kuume on laittaa mittari suuhun tai rektaaliin (kannattaa valita vain toinen vaihtoehto, eikä ainakaan vaihdella saman mittarin kanssa), sillä silloin mittari lähimpänä kehon ydintä ja kertoo oikeimman tuloksen ruumiinlämmöstä.

Itse en ole ennen tätä päivää koskaan mitannut kuumetta suusta. Ja peräsuoleni jätin mittarivapaaksi alueeksi myös tässä testissä.

Neljän mittarin kotikutoinen valehtelutesti:

Hieno vertailu, vai mitä! Toivottavasti saan arvostusta vaivannäöstäni, oli meinaan jokseenkin intensiivinen projekti mitata kuume 20 kertaa käyttäen neljää eri mittaria. Meni siinä tovi yksi mittari suussa, toinen vasemmassa ja kolmas oikeassa kainalossa, hehhee.

Mutta tulipa tehtyä. Ja todistettua, että vanha digimittarini näyttäisi puhuvan aika lailla totta. Toivottavasti en sairastu enää ikinä. Mutta JOS kuitenkin sairastun, onpahan neljä eri mittaria millä mittailla, mikäli iskee vielä epäilys kuumeen aitoudesta.