Olen lukenut aina ja kaikkea. Perinteiset Viisikot, Neiti Etsivät ja Tarzanit hotkin jo alle kymmenvuotiaana. Pian tämän jälkeen kotikirjastostamme, koulukirjastosta ja kirjastoautosta alkoi valikoima loppua. Suurkulutukseni saattoi minut tilanteeseen, ettei ikäiselleni sopivaa ja tarpeeksi kiinnostavaa materiaalia ollut enää tarjolla.
Siirryin aikuisten hyllyille ja löysin holokaustin. Ennen yhtätoista ikävuottani olin lukenut kymmenittäin aihetta käsitteleviä kirjoja ja tiesin suunnilleen kaiken rotuopista, ihmisenjalostuslaitoksista, keskitysleireistä, kansojen aivopesusta ja erilaisista kekseliäistä ja julmista tavoista kiduttaa tieteen nimissä ihmiskoekaniineja. Valokuva äitiensä sylistä riistetyistä, kuorma-auton lavalle kasaan heitetyistä vauvoista on syöpynyt mieleeni ikiajoiksi.
Nykyään minulla on keskimäärin viisi kirjaa kesken jatkuvasti. Aloitan niitä enemmän kuin lopetan. Listaan tähän muutamia lukemiani teoksia viime vuosilta. Suositusperuste kaikissa on sama, eli täysin mielivaltainen ja subjektiivinen näkemykseni kiinnostavan ja/tai viihdyttävän kirjallisuuden esimerkkitapauksista.
TIETOKIRJAT
Hannu Lauerma:
- Hyvän kääntöpuoli
- Usko, toivo ja huijaus: Rohkaisusta johdattelun kautta psykoterroriin
- Pahuuden anatomia
Yaval Noah Harari:
- Sapiens, ihmisen lyhyt historia
Hannah Arendt
- Eichmann Jerusalemissa, raportti pahuuden arkipäiväisyydestä
Susanna Reinboth ja Minna Passi
- Keisari Aarnio
ROMAANIT
Sarah Winman
- Kani nimeltä Jumala
Erlend Loe
- Doppler
- Hiljaiset päivät Nigellan lumoissa
Lionel Shriver
- Poikani Kevin