Maailmassa on virhe, ei vaan virheitä. Useita, lukemattomia tai niin paljon vähintään, ettei kukaan niitä pysty laskemaan. Ja täällä me vain elämme, sätkimme kuin silakka kotipihan rapakossa ja yritämme olla välittämättä. Yritämme sopeutua olosuhteisiin, joita jokainen järjellinen olento - jopa se silakka - pitäisi hetken pohdittuaan täysin mahdottomina tai suorastaan elinkelvottomina.
Anteeksi, mutta minne voisin reklamoida tästä tilanteesta? Kai käyttäjälläkin on jonkinlainen kuluttajasuoja? Onhan?
Ensinnäkin - miksi kaikki seuraavat asiat ovat näin perseestä.
Rahan ansaitseminen on työn ja tuskan takana, mutta sen tuhlaaminen sujuu kuin itsestään.
Lasten tekeminen... no kaikki tietävät, kuinka kivaa puuhaa se on. Seuraukset sen sijaan mullistavat kaikkien osapuolten elämän, eivätkä aina niin positiivisella tavalla. Pienen onnenhetken seurauksena on siis ehkä kaikkein raskain työ maailmassa.
Sama kaava pätee käänteisesti porkkanoihin, tomaatteihin ja kaikkiin muihin ihanuuksiin, jota taitava puutarhuri voi saada maansa tuottamaan. Ensin kylvät, torjut hallaa, tuholaisia, rikkaruohoja, ahneita naapurin kakaroita ja räkättirastaita, kuivuutta, hometta ja kaikkea muuta, jota maailma on kehitellyt innokkaan multasormen riesaksi. Ja kun sato on vihdoin kypsä korjattavaksi, nautinto kestää vain sen häviävän hetken, kun mansikan maku viipyy suussasi ennen nielaisurefleksiä ja sitten puf - kaikki ilo olikin siinä.
Laihduttamiseen ei koskaan löydy aikaa, lihoaminen sen sijaan sujuu täysin huomaamattomasti kaiken muun arjen lomassa päätä pätkän vertaa vaivaamatta.
On ehkä maailman helpointa saada ihmiset raivoihinsa, mutta yritäpä lepytystä samassa aikataulussa - ei muuten onnistu.
Kaikki rakennus- ja korjaustyö on aikaa ja kärsivällisyyttä syövää puuhaa. Onnistuminen vaatii kovaa työtä ja armotonta osaamista. Mutta kuka vain urpo voi tuhota koko homman muutamassa sekunnissa käynnistämällä esimerkiksi puskutraktorin ja ajamalla koko rakennelman pölyäväksi raunioksi.
Hengissä pysyminen vaatii kamalasti energiaa, säännölliset yöunet, kolme ateriaa päivässä, ansaintakeinon välttämättömyyksien turvaamiseen, sosiaalisten taitojen loppumatonta harjoittamista välien ja sitä kautta etuuksien säilyttämiseksi muiden lajimme edustajien kanssa jne. Kuoleminen sen sijaan ei vaadi minkäänlaista vaivannäköä, tarvitaan vain yksi pieni itikka, joka keksii tökätä imukärsänsä juuri sinuun ja siirtää tappavan loisen elimistöösi. Tai huolimattomasti ajeleva rekkakuski, kompastuminen katukaivantoon tai helvetin huono tuuri hirvikiväärin kanssa. Tai liian nopeasti nielaistu pihvinpala ravintolassa, pikkuruinen geenivirhe tai salamanisku taivaalta.
Miksi helvetissä alkoholin juominen on niin kivaa, ja darra niin kamalaa. Miksi on helpompi mokata kuin onnistua. Miksi hyvän maineen rakentaminen vaatii niin paljon, mutta sen tuhoaminen sujuu hetkessä. Miksi muistan niin huonosti ja unohdan helposti. Miksi toisten arvostelu on kehumista helpompaa. Miksi omien virheidensä myöntäminen on niin vaikeaa. Miksi menomatkat tuntuvat tuskastttuvan pitkiltä, mutta paluumatkat lyhyiltä.
Miksi, miksi, miksi.
Ja sitten tämä olemassaolo, ja sitä koskevat säännöt. Että jos on hyvyyttä ja pahuutta, miksei molemmat ole yhtä sallittuja. Ja jos pahuus on kerran niin kamala juttu, miksei sitä harjoittava ihminen vain räjähdä samantien kappaleiksi ja poistu kiusaamasta niitä, jotka pyrkivät hyvyyteen. Miksi pitää odottaa tuomiopäiviä, taivaita ja helvettejä, miksei asioita ole voitu järjestellä alusta asti kunnolla niin, että kaikki pystyvät noudattamaan sääntöjä ja kaikilla on hyvä olla, tai muutoin iskee luonnonlaki eli eliminointi.
Sori nyt, Jumala, jos olet olemassa - mutta henkilökohtainen mielipiteeni on, etten sinuna kauheasti retostelisi aikaansaannoksillani. Myönnät varmaan itsekin, ettet ole onnistunut luomistöissäsi kovin hyvin, sääntösi ovat enemmän kuin sekavat ja maailma on niin täynnä virheitä, että hyvä kun me ihmiset mahdumme elämään niiden seassa.
Itse olen 95-prosenttinen ateisti, joten minulla ei varmastikaan ole oikeutta reklamoida näistä asioista Jumalan suuntaan. Tuomari Nurmion sanoin: "Jesse jeesaa, vain jos sitä peesaa..." Toisaalta Big Bangille tai evoluutiolle valittaminenkin olisi täysin turhaa, ne vain vetoaisivat asioiden sattumanvaraisuuteen, keskeneräisyyteen ja tapahtumien tietynlaiseen tarkoitukselliseen tarkoituksettomuuteen.
Että mitä tässä voi sanoa. Maailmassa on virheitä, ja se on vain kestettävä. Ja jos kaikelta vastoinkäymisten kanssa painimiselta ehtii, uutisen niistä virheistä voi aina kirjoittaa. Ja sitten oikaista, jos ja kun se uutinenkin menee ihan mönkään.
Btw, tein muuten tänään oman henkilökohtaisen ja todennäköisesti myös Suomen ennätyksen oikaisullani. Oikaisu koski yhtä ja samaa juttua, johon olin onnistunut upottamaan peräti noin neljä miljoonaa virhettä.
Piti oikein käydä viruttamassa kasvoja kylmällä vedellä ja tuijottamassa itseä peilistä, kun sain oikaisun muotoiltua: Hei, hienoa Rebekka - ylitit taas itsesi älykääpiömäisyydessä!
Leuka ylväästi ylös, ja kohti uusia mokailuja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti